2017

Arno Kasville elämänsisältö on puutarhanhoito

Kasvitieteilijä Arno Kasvi toimi pitkään Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurina ja on tullut tutuksi Suomen kansalle antaessaan vinkkejä kasvien viljelyyn ja kertoessaan yliopistollisen puutarhan arjesta. Hän on julkaissut useita puutarha-alan opaskirjoja, luennoinut messuilla ja yliopistossa ja kirjoittanut lehtiin asiantuntija-artikkeleita. Kasvi aloitti uransa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa jo 1960-luvun alussa. Välissä hän on toiminut myös Naantalin Kultarannassa hoitaen Suomen tasavallan presidentin kesäasunnon puutarhaa.  Hän jäi eläkkeelle ylipuutarhurin virasta 1. lokakuuta 2009, mutta asuu edelleen Ruissalossa kasvitieteellisen puutarhan virka-asunnossa ja pitää opastuskierroksia puutarhassa vieraileville ryhmille. Kasvi toteaa, että puutarhan hoito on hänelle elämäntapa ja intohimo.

On osittain sattuman kauppaa, että Arno Kasvi päätyi töihin Suomeen. Valmistuttuaan puutarhuriksi hän nimittäin suuntasi töihin Ruotsiin, jossa hän vietti 15 vuotta. Hän työskenteli sekä Örebrossa että Uppsalassa, jonka jälkeen hänelle tarjottiin töitä Tukholmasta. Samaan aikaan tuli työtarjous Turusta ja Kasvi innostui mahdollisuudesta, että pääsisi kehittämään Turun kasvitieteellistä puutarhaa. Samalla alkoi hänen uransa TV:stä tuttuna puutarhurina. TV2:ssa työskentelevä toimittaja Tarja Flemming kuuli tutultaan, että Turkuun oli tullut töihin puutarhaguru Ruotsista asti. Vuonna 1986 hän matkusti tapaamaan Kasvia ja he päättivät aloittaa yhteistyön. Flemming alkoi itse toimia juontajana heidän puutarhaohjelmassaan. Kasvi jakoi ohjelmissa perustietoa puutarhanhoidosta, jota nykyisistä ohjelmista on hankala löytää. Nykyään myös puutarhaohjelmat tehdään sponsorivaroin ja tämä vaikuttaa myös sisältöön.

Kasvi on kehittänyt Turun yliopistollista kasvitieteellistä puutarhaa vuodesta 1983 lähtien. 1960-luvulta lähtien hän on ollut töissä puutarhassa ennen ja jälkeen armeijan ja tuohon aikaan osuu myös Kultarannassa työskentely. Kasvi hymyilee muistaessaan sattumuksen tuolta ajalta, jolloin hän oli käsiään myöten tomaattipenkissä ja ympäriinsä mullassa. Yllättäen häntä pyydettiin opastamaan Kultarannassa vierailevia arvovieraita. Aluksi vieraat olivat hieman ihmetelleet opastajan ulkomuotoa, mutta Kasvin kertoessa parhaita tarinoitaan puutarhaa koskien, oli ryhmä lopulta ihastuksissaan. Kasvi kertoo myös saaneensa opastuksestaan tuolloin historian suurimmat tipit.

Kasvin mielestä maailmassa ei ole parempaa työtä kuin puutarhurina oleminen. Hän kuvailee työtään uudestisyntymiseksi. Hän osallistui kaikkiin puutarhan tehtäviin aina tiedottajana toimimisesta puiden istuttamiseen. Hän vastaa radion haastattelupyyntöihin ja antaa sanomalehdissä neuvoja puutarhanhoitoon. Kasvi myös ruokkii puutarhassa olevan lammen kultakalat ja katsoo vapaa-ajallaankin, ettei puutarhaan eksy luvattomia kulkijoita. Kasvi toteaa, että ihmisiin voi kyllästyä, mutta kasveihin ei. Puutarhasta ei tule koskaan täysin valmista, sillä kyseessä on jatkuva prosessi. Kasvi kuvailee puutarhaansa villiksi ja spontaaniksi ja työkaverit kuvailevat miestä samoin sanoin. Kasvi ihmettelee puutarhaan eksyneitä vierailijoita, kuten jättisammakkoa ja trooppisia heinäsirkkoja, jotka ovat aiheuttaneet puutarhurille päänvaivaa vuosien varrella. Kasvi toi ruotsalaisen mallin mukaan Turun kasvitieteelliseen puutarhaa ensimmäiset lepakkopöntöt, joista sittemmin on kirjoitettu useissa luontolehdissä.

25 vuotta sitten Kasville annettiin vapaat kädet kehittää puutarhasta sellainen, että yleisöä kiinnostaisi tulla sitä ihmettelemään. Ovet avautuivat yleisölle ja vuosittain vierailijoita on käynyt noin 43 000. Noin 18 000 heistä tutustuu myös kasvihuoneisiin eli maksaa samalla pääsymaksun. Lisäksi puutarha saa rahaa siemenien ja kasvien myynnistä. Kasvi kertoo, että puutarhassa on nähtävillä noin 4 000 lajiketta. Puutarhan pinta-ala on tällä hetkellä 24 hehtaaria, kun vielä 1980-luvulla se oli kooltaan vain kuusi hehtaaria.