2017

Linné auttoi järjestämään luonnon

Ruotsalainen Carl Linné on 1700-luvulla elänyt luonnontutkija, joka saavutti jo eläessään kansainvälistä mainetta työstään eliöiden luokitteluopin parissa ja hän on edelleen yksi historian kuuluisimmista ruotsalaisista. Linnén muotokuva on edelleen painettuna Ruotsissa sadan kruunun seteliin. Linné kehitti ensimmäisenä maailmassa systemaattisen eliöiden luokittelu- ja nimeämisjärjestelmän. Nykytiedon valossa Linnén luokitteluperusteet ovat jo vanhentuneita, mutta häneltä periytyy nykyäänkin käytössä oleva tapa antaa jokaiselle lajille kaksiosainen tieteellinen nimi.

Carolus Linnaeus syntyi toukokuun 23. päivä vuonna 1707. Vuonna 1762 hän vaihtoi nimensä Carl Linnéksi. Linné syntyi smoolantilaiseen pappisperheeseen. Hänen isänsä oli varsin kiinnostunut puutarhanhoidosta ja Linné oppi jo lapsena luonto-opin perusteet. Koulussa hän ei kuitenkaan ollut erityisen ahkera. Vanhemmat toivoivat pojastaan pappia, mutta Linné itse halusi suunnata lääkärin uralle. Tähän vaikutti osaltaan se, että lääkärin opintoihin kuului osaltaan kasvioppi. Peruskoulun jälkeen Linné jatkoi siis opintojaan Lundin yliopistossa. Yliopiston lääketieteellinen tiedekunta oli tuohon aikaan huonossa maineessa, eikä Linné ollut tyytyväinen saamaansa opetukseen. Lundissa hän majoittui kaupunginlääkäri Kilian Stobaeuksen luokse ja lueskeli vapaa-ajallaan tämän kirjahyllystä löytyneitä luonnontieteellisiä teoksia. Vuosi opintoja Lundissa riitti Linnélle ja hän siirtyi jatkamaan opintojana Uppsalan yliopistoon. Uppsalan kasvitieteellisessä puutarhassa hän päätyi keskustelemaan teologianprofessori Olof Celsiuksen kanssa, joka kiinnitti huomiota Linnén vahvaan kiinnostukseen kasvimaailmaa kohtaan. Celsius halusi auttaa nuorta Linnéa eteenpäin ja tarjosi hänelle majoituksen omassa talossaan. Celsiuksen kautta Linné tutustui lääketieteen professori Olof Rudbekciin, joka osoittautui tärkeäksi kontaktiksi hänen tulevan uransa kannalta.

Rudbeck ja Celcius suostuttelivat Uppsalan tiedeseuran lähettämään 25-vuotiaan Linnén kasvienkeruumatkalle Lappiin. Kyseessä oli luonnontutkijoidenkin keskuudessa harvinainen matka. Tästä alkoi Linnén kiinnostus erityisesti Lapin kasveja kohtaan, joista hän kirjoitti sekä raportin että myöhemmin myös kirjan. Ennen tohtoriksi valmistumistaan Linné suuntasi vielä opintomatkalle Hollantiin Leidenin yliopistoon. Siellä tarjottiin tunnetusti korkeatasoista lääketieteen opetusta ja sinne Linnékin päätti asettua. Linné oli pakannut mukaansa useita latinankielisiä käsikirjoituksia, jotka vihdoin oli mahdollista painattaa Hollannissa. Näistä kaikista kuuluisimmaksi on noussut Systema Naturae eli Luonnon järjestelmä. Tästä julkaisusta Linnén maine kasvitutkijoiden keskuudessa alkoi kasvaa. Hollannissa Linnélle avautui mahdollisuus valmistella lisää teoksia, kun englantilais-hollantilainen liikemies George Clifford pyysi häntä laatimaan kuvauksen Cliffordin upeasta puutarhasta. Puutarhassa oli runsaasti myös eksoottisia kasveja ja Linné oppi paljon lisää kasvimaailmasta teoksen parissa työskennellessään. Linné palasi Ruotsiin vuonna 1738 maineikkaana tutkijana. Hän avasi lääkärin vastaanoton Tukholmassa, jossa hän hoiti pääasiassa ylempään yhteiskuntaluokkaan kuuluvia nuoria miehiä.

Linné jatkoi uransa aktiivista kehittämistä ja oli mm. yksi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian perustajista. Hän myös toimi akatemian ensimmäisenä puheenjohtajana ja vaikutti myöhemminkin vahvasti akatemian toimintaan. Vuonna 1740 Uppsalan yliopistossa aukeni lääketieteen professuuri, jonka Linné sai. Virkaan kuului myös kasvitieteen opettaminen. Virka oli Linnén hallussa 37 vuotta eli hänen kuolemaansa asti. Työnsä ohessa Linné kunnostutti yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja järjesti sen omia oppejaan noudattaen. Hän jatkoi myös tutkimusmatkojaan eri puolille Ruotsia, mutta ei matkustanut enää ulkomaille. Hän kuitenkin tuki nuorempia suojattejaan ja lähetti heitä ulkomaille keräämään lisää tietoa kasveista ja tuomaan kasvinäytteitä Linnén nimettäviksi ja lisättäviksi hänen kokoelmiinsa. Viimeisinä vuosinaan Linné kärsi terveysongelmista ja masennuksesta. Hän kuoli vuonna 1778. Hänen kuolemansa jälkeen Linnén kokoelmat ja kirjasto myytiin Englantiin, jossa niiden ympärille perustettiin The Linnean Society of London. Tämä on nykyäänkin Britannian tärkein luonnontieteellinen yhdistys. Linnén kokoelmat ovat säilyneet meidän päiviimme asti Lontoon Piccadillyn alla.